2013-10-21

Pari sanaa sukupuolen performatiivisuudesta

Eräs nyt-jopa-FB-frendini (minua tietävämpi sukupuolentutkimuksessa) oli kirjoittamassa jo jotain aiheesta kait, kun itse tartuin juttuun. Mainitsin Judith Butlerin ja performatiivisuuden, osittain maskulistinäkökulmasta, ja mm. sen kuinka minua on lyöty päähän tuolla blank slatella sekä sosiaalikonstruktiolla. Nyt kun uusi kaverini kirjoittaa pitkää postia aiheesta, on hiukka pakkokin vasta miksi sanoin mitä sanoin. Ettei mikään vahingossa jäisi epäselväksi.

Itse en tosiaan ole lähelläkään niin syvällä queer theoryssä tjsp kuin kaverini on. Enkä teeskentele että edes että olisin. Minä katson asiaa siltä kantilta josta hyvin vanhakantainen klassinen liberaali, feminismin ekan aallon ajalta katsoo. Toki sovittaen tuon nykyaikaan, mutta edelleen hyvin naiivisti.

Silloin Butler et al. eivät häiritse minua paljonkaan. Itse asiassa mielellään jopa viittaan heihin, niin vähän kuin heitä kokonaisuudessaan tunnenkin. Koen heidät oudoiksi liittolaisiksi omalle tasa-arvoajattelulleni.

Mutta se mikä häirii ihan oikeasti on se tulkintaperinne joka jopa tuohon kolmannen aallon seksuaalimyönteiseen "feminismiin"/"queeriin" on johtanut. Meinaten sehän on alunperin jotain ihmeen kirjallisuustiedettä, Foucalt'ta ilmiselvänä sadisti-psykopaattimiehenä, psykoanalyytikko-kirjailijoita kuten Kristevaa, de Saussurea aikaisena semiootikkona, ja kaikkea muuta vastaavaa sillisalaattia. Millään tuosta ei omasta näkökulmastani ole mitään tekemistä tieteen kanssa, ja kun kuitenkin olen tasa-arvoajattelija mielestäni, koko tuo touhu mielestäni sotkee aivan täysin sen perusajatuksen tasa-arvosta jota itse tavoittelen.

Itse olen äärimmäisen wanhakantainen (miehinen(kö?)) tapaus. Libertaari kun olen. Mä seuraan David Humea yli Immanuel Kantin seurannaisidiotismin, vaikkapa, kovana skeptikkona. Olkoon se sitten Adam vai Ella Smith, tai Karl vai Kelis Smith, ihan sama mulle; se kerrottu data jopa 1700-1800-luvuilta on silti minusta enimmäkseen ihan käypää. Tuon ajan data ja kertomukset edes yrittivät tähdätä johonkin täyteen tasa-arvoon, yksinkertaisimpaan mahdolliseen selitykseen, ja täyteen yleisyyteen.

Nykyään jopa ne tykkäämimpäni kolmannen polven tyypit tekee jotain ihan tajutonta teoriaa. Sellaista jolla ei ole yhtään mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jopa akateemisessa pilvilinnassaan, ja jopa niin että toisin kuin luonnontieteissä, eivät anna haastaa itseään usein suoraan.

What the fuck is this shit? Miten edes on mahdollista, että tutkijatasoiset alentuvat tuollaiseen? Noin rumimpana mahdollisena esimerkkinä, et sä koskaan esim. saa Hjernevaskin tasoista dokkaria aikaan yhdestäkään fysiikanproffasta, ja ei, ei yhdenkään sukupuolitutkimuksen proffan koskaan voitais antaa kunnon tieteen sisällä vittuilla avoimesti edes meille amatööreille jotka puhuu biologiasta ja/tai markkina-arvosta. Ei heittää listalta ihan vain koska olin ärhäkkä, pahasuinen ja tilaavaltaava...kuten on jo pariinkin kertaan tapahtunut.

Minusta kaikki tuo viittaa siihen, että vaikka sukupuoliaiheet ovatkin aiheellisia, itsenikin välittäen niistä paljon, sukupuolitutkimuksen sisällä on sitten pitkä historia epätieteellisestä tutkimusotteesta. Joku ehkä sanoisi että naisellisesta, ollen seksisti, mutta minä sanon vain että paskasta tutkimusotteesta joka on oikeutettu aiemmalla naisen sorrolla. Miehen eettisellä muka-taakalla. Vastustan tuota. Osa on myös oikeutettu edelleen sillä, että kun paska tutkia on ollut nainen, paska tutkimus varmaankin on ollut hyvää, ollen naisen tekemänä hyljeksittyä. Well fuck that as well; se mitä mä haluan on hyvä tutkimus, eikä mikään kirjallisuusspekulaatio osin-myös-suoraan-biologisperäissä sukupuoliaiheessa.

Eli ymmärtänette, kaikki. Mä en yritä tapella tosiasioita vastaan, edes siinä performatiivisuudessa. Totta kai mä tiedän että toikin on osittaisselitys, kun itsekin olen hameessani ja BDSM-alistuvuudessani luodannut moista jo omakohtaisesti. Vähän muussakin jo, lapsena. Mutta se mikä vituttaa aina yli kaiken on puolittaisselitys, aiheessa joka jopa hiukka koskee omakohtaisesti, ja jossa mut nykyisenä partaäijänäni heitetään niin helposti syrjään. "Cisheteromiehenä ja mistäänmitääntuntemattomana privilegionorsutornina." Vaikka yritys ymmärtää on kyllä tässäkin ollut ihan totinen.

No comments:

Post a Comment