Geeniruoka tappaa sun pallit? Tuskin.

Kaverini postasi linkin naamakirjaan. Meni pasmat aika sekaisin propagandasta, joten ajattelin että parempi lohkoa ainakin yksi kappale tekstistä. Vastaukseni alla. Ainiin, ja jos bioteknologiateollisuus haluaa maksaa mulle jostain syystä puhemiehenään ensimmäisen miljoonani, huoraan kyllä ainakin tähän mittaan. Eikö? En uskonutkaan.

Tämän postin väärinymmärrykset ovat tasolla, jotka saavat minut ajattelemaan että se on parodiaa. Mutta siltä varalta että eivät ole, lohkon varmuuden vuoksi yhden kappaleen:

"Gm-viljely vaatii runsaasti ympäristömyrkkyjen eli nk. kasvinsuojeluaineiden ja hyönteismyrkkyjen käyttöä."

Alla viittaat glyfosaattiin torjunta-aineena. Tuo täsmällinen versio gm-viljelystä toimii niin, että kasveihin on siirretty maaperän bakteereissa ja sienissä toimiva geeni, joka tuottaa glyfosaattia hajottavaa entsyymiä. Kun kasvi nyt tuottaa sitä, se on yhtäkkiä normaalista poikkeavasti vastustuskykyinen kyseiselle kasvimyrkylle, jolloin ei-geenimuunnellut rikkaruohot kuolevat ympäriltä ja tuotantokasvi pysyy pystyssä *jos* tuota myrkkyä käytetään.

Tämä ei millään tavalla vaadi sitä että myrkkyä levitetään. Näitä Monsanton tuotemerkiltään Roundup (glyfosaattipohjaisenherbisidin tuotemerkki) Ready (tuotemerkki gm-kasveille jotka kestävät Roundupia) voi aivan vapaasti kasvattaa käyttämättä myrkkyjä, jos niin haluaa. Juju vain on siinä, että ne tuottavat tuhottomasti enemmän kun käytetään samalla glyfosaattia 1-3 kertaa kasvukauden aikana torjumaan rikkaruohot, ja toisaalta (valitettavasti) Monsanto taitaa suojella näitä muunneltuja kantojaan sillä että ne eivät ole fertiilejä, vaatien lisäsiemeniä. Sinänsä tuo on kuitenkin myös mekanismi, joka tekee tällaisista kasveista kyvyttömiä levittämään epäilyttäviä geenejä ulospäin luontaisiin populaatioihin.

Tietääkseni on epäilyjä, että tuo ylimääräinen entsyymituotanto saattaisi viedä pois kasvin hyötytuotannosta n. 10-15% silloin kun rikkaruohot eivät muutenkaan ole ongelma. Vaan kun niin pellolla että varsinkin ympäröivässä luonnossa toisten kasvilajien kilpailu on annettu tekijä.

Myös sen kyvystä jatkaa itseään luonnossa ehkä neljänneksen. Tuo kuitenkin tarkoittaisi, että jos tuo geeni sattumalta kuitenkin leviäisi luontaiseen populaatioon, luontainen mikroevoluutio karsisi sen nopeasti pois. Jos se antaisi jostain käsittämättömästä syystä kilpailuedun uudelle hybridille yli glyfosaattiresistenssin, josta ei ole juuri hyötyä useimmissa paikoissa luontaisesti kun ei kerran kehittynyt itsekseen luonnossa, no sittenhän tuo ei olisi minkäänlainen ongelma maataloudelle vaan etu eritoten kehittyville maille.

Joka tapauksessa on täysin mielivaltaista ajatella, että jo alunperinkin äärimmäisen pitkälle jalostetut tuotantokasvit ja siten olosuhdeherkät voisivat jollain yksittäisellä, epäluonnollista kemikaalia vastaan suunnatulla geenillä valloittaa merkittävästi alaa sen äärimmäisen tarkasti kontrolloidun tuotantopeltoympäristön ulkopuolella johon ne on jo niin tarkasti sopeutettu viime vuosituhansien kuluessa.

"Erittäin myrkyllinen glyfosaatti on yksi yleisimmistä."

Glyfosaatti on yleisesti käytetyistä kasvimyrkyistä vähiten toksinen eläinkunnalle. Tämä johtuu siitä, että se sotkeutuu metaboliaan joka kasveilla on ja eläimillä ei: shikimaattirataan. Se estää biosynteesiä paikassa, jota eläimet eivät tee, vaan jossa eläimet saavat kyseisen synteesiradan tuotteen...syömällä kasveja. Joten vain kasvi kuolee. Sama ei päde lainkaan noin muihin yleisesti käytettyihin herbisideihin. Mikä sitten on se syy miksi Monsanto kehitti nimenomaan *tälle* herbisidille resistentin gm-lajikeperheen, eikä jollekin muulle.

"Todd Gainesin johtama tutkijaryhmä Coloradon Yliopistossa, Fort Collinsissa  tutki glyfosaatille vastuskykyisiä revonhäntä-populaatioita Georgiasta. He huomasivat, että EPSPS-entsyymiä koodaava geeni oli lisääntynyt viidestä 160-kertaiseksi glyfosaatti-resistenteissä kannoissa verrattuna glyfosaatille alttiisiin kantoihin."

No eikös tämä ollut odotettavissa jo? Eikä mikään maailmanloppu? Nimittäin, glyfosaatin kasvimyrkkyvaikutus lähtee nimenomaan siitä että se estää EPSPS:n toimintaa, jolloin shikimaatti keräytyy kasvin aineenvaihdunnassa kohtuuttomiin määriin ja sen metaboliitit jäävät syntymättä.

Tämä nimenomainen revonhäntätutkimus liittyy siihen, että revonhäntä on melkoisen aggressiivinen rikkaruoho, joka pitkäaikaisen *vain* glyfosaattia käyttäneen Roundup Ready -viljelyn aikana on onnistunut vihdoin kehittämään immuniteetin glyfosaatille. Juurikin sen kautta, että kun tuo glyfosaatin estovaikutus on vain osittainen, vaikkakin vahva, silloin 160-kertainen tuotantotahti EPSPS:lle tuottaa resistentin rikkaruohon.

On toki ikävää että tuon jälkeen kyseinen äärimmäisen aggressiivinen rikkaruoho ei pysy kurissa pelloilla edes käyttäen glyfosaattia, vaan leviää niiden ulkopuolelta takaisin sisäänpäin. Mutta tässä kukaan ei ole koskaan halunnut *muuten* tappaa revonhäntää -- joka sinänsä on myös oikein hyvä ja perinteinen ruokakasvikin, sikäli kuin sille sattuisi tulemaan vielä markkinat. Sen elinehtoja ei ole rajoitettu kuin pellolla, eikä ole juuri pelkoa että *edes* se kärsisi ei-pelto-lajikkeinaan kuormaa tuosta kertautuneen geenin (tai jokin myöhemmän tehokkaamman mutaation; kahdennus hyvin epätehokas yleensä) yleisestä taakasta.

Summa summarum, tämä on yhden yksittäisen kasvilajin sisäinen muutos, selektiopaine ei voi ylläpitää sitä vapaasti kasvavassa populaatiossa, se ei ole suora seuraamus gm-viljasta, gm ei voisi suoraan tehdä sitä tuolle eikä muillekaan lajeille tässä, eikä tuo muutos korkeammissa kasvilajeissa voisi helposti levitä eteenpäin edes ensimmäiseen polveen kuin polyploidismin kautta (ja sitten luultavasti ensimmäinen sukupolvi jäisi viimeiseksi, juurikin koska tuo on metabolinen painolasti pellon ulkopuolella; ei uhkaa lajia, vain peltolajiketta).

Toki näissä hommissa sitten pätee sama juttu kuin antibioottiresistenssissä. Kun vihdoin on löydetty glyfosaatissa herbisidi joka on laajaspektrinen ja joka ei hyökkää ainakaan sitä varten muunnellun viljakasvin kimppuun, tässä torjuntahankkeessa ollaan vähän samassa tilanteessa kuin aikanaan penisilliinin. Totta helvetissä sitä käytetään alkuun liikaa, ja resistenssiä kehittyy. Monsanton puolelta oli epäeettistä ja/tai liian optimistista uskoa, etteikö noin voisi tapahtua aika nopeastikin mikroevoluution kautta, ja suosittaa mainonnassaan että glyfosaatti jätettäisiin ainoaksi torjunta-aineeksi, tai Roundup Ready ainoaksi lajikkeeksi jota viljellään.

Vaan samoin kuin antibioottiresistenssin kohdalla, ei ole juuri pelkoa etteivätkö tällaiset ihmiselle tai hänen maataloudelleen haitalliset aggressiiviset eliöt joita haluamme torjua a) pysyisi itsekseen hengissä ihmisen/pellon ulkopuolella niin kauan kuin torjunta pidetään ihmisessä/pellossa (vain yhden eliön olemme poistaneet pallolta levityksestä tähän asti, siis isorokon), tai b) pystyisi uhkaamaan uudelleen ja uudelleen, kun kehittävät tosiaan resistenssin ihan itse ihmisen myrkyille. Tuo on juuri se miksi me puhumme ekosysteemistä, emmekä vain yksittäisistä lajeista; aivan kuten bakteerit, myös kasvit on aika taitavia evolvoitumaan; paljon nopeampia kuin korkeammat eläimet.

"Värjäysmenetelmä osoitti että muuntunut geeni oli läsnä jokaisessa kromosomissa."

Tuokin on hiukka epätodennäköistä, mutta kieltämättä moisessa valintapaineessa crossing-over lukemattomien kitukasvuisten ja lyhytpolvisten kasvien geenien välillä voisi juuri ja juuri johtaa tuohon lopputulokseen. Eritoten jos kova metabolinen vastapaine johtaa siihen että DNA:n korjausentsyymit eivät pysty pitämään koodia kasassa, mikä voisi joissain tapauksissa ehkä johtaa useiden geenien transposonisoitumiseen samaan aikaan. Siltikin helpommin uskoisin että nuo olisivat jääneet toistensa jatkoksi yhteen kromosomiin, tahi samaan summittain vastaavien promoottorialueiden jatkoksi muuten, tai sitten kiinni erinäisiin retrovirusperäisiin translaatioalueisiin, mutta silti...

Ihan viimein tästä, jos paikalla sitten on kunnon biotekniikkatutkijoita, kysyisin, onko mahdollista että glyfosaatin läsnäollessa kasviperäinen valintapaine on helpottunut niin, että esim. fungaalinen tai viraalinen paine ovat voineet helpottaa jollain tavalla nopeampaa geenien monistumista, huomaamatta sekä sekulaarisesti? (Olisihan noidenkin pitänyt johtaa vakaviin kasvitauteihin sinänsä, mutta DNA:han ja sen tukimekanismeihin kohdistuvat mykotoksiinit sekä kasvivirusten interferenssi voisivat ehkä selittää tuollaisen massiivisen monistumisen, ja se voisi jäädä huomaamatta kun glyfosaatti jo sinänsä saa kasvin äärimmäisen huonoon kuntoon, toivotusti.)

Oli miten oli, tämä posti on niin kaukana todellisuudesta ja järkevästä ajattelusta, että panee miltei vihaksi.