2010-11-20

Puolustusliitoista ja Venäjästä

Itse kannatan puolustusliittoja. En kuitenkaan kannata yhtä yksittäistä puolustusliittoa yli muiden, vaan päin vastoin monensuuntaisia, useita, erillisiä puolustusliittoja samaan aikaan. Niin että kuka sitten ehkä voisikin uhata hyvinvointiamme sattumalta, aina löytyy ainakin yksi puolustusliitto joka uskottavasti uhkaa väärintekijää, ja siten kannustaa sitä olemaan rauhassa.

Minusta sitten yksi tuollainen liitto monien muiden lomassa tulisi tehdä Venäjän kanssa. Venäjä on vanha kunnon iso valtio, jolla suuri sotilaallinen voima, ja puolustusliitossa hyvin hyödyllinen kumppani sen takia. Tuo itäinen isoveljemme myös voisi hyötyä entistäkin paremmista naapuruussuhteista selvästi, kun Suomi voi olla sille helppo, perinteinen portti Eurooppaan ja muihin länsimaihin. Me kuitenkin olemme onnistuneet Suomessa säilyttämään neutraalin aseman sotiemme jälkeen, jolloin meillä ei ole sellaista katkeruutta nykytilassa kuin vaikka baltianmailla. Voisimme yksinkertaisesti olla riippumaton maa, joka omin ehtoinensa sopii puolustusliitosta *myös* Venäjän kanssa.

Ehkä samalla myös NATO-maiden kanssa, samaan aikaan. Tietysti. Pitäähän sitä vakuutusta tehdä kaikkin suuntiin samaan aikaan. Mutta itse NATO-organisaation kanssa? Ei tietenkään. Ei yhtään sen enempää kuin menimme aikaisemmin Varsovan liiton mukaan. Nykytilanteessa on järkevämpää sopia yksittäisten valtioiden kanssa vastavuoroisista puolustusliitoista sikin sokin, ja jättää nämä isot kylmän sodan aikaiset puolustusliitot omaan arvoonsa.

Meille sitten lähinaapurina ainoa jonka kanssa ei ole vakavasti puhuttu puolustuksesta tai normaaleista lähisuhteista on Venäjä. Vanha Isoveljemme, jossain mielessä. Niin paljon kuin Venäjä onkin meille tehnyt historiallista pahaa, nykyään se ei ole uhka. Se on enemmänkin mahdollisuus, ja mielestäni siihen pitäisi alkaa vähitellen suhtautua kuin mihinvain naapurivaltioon.

Ehkäpä se olisi vain kiva juttu että tuo äitivenäjä on tuossa vieressä? Ehkäpä me voitaisiin omin ehtoinemme luoda lämpimiäkin suhteita siihen, hyödyttää molemmin puolin toisiamme, ja luoda sitä kautta jopa sellaista yleistä turvallisuutta jota moni kansakunta ei ole vielä luonut: turvallisuutta kaikkiin suuntiin samaan aikaan, sitoutuen moniin eri puolustuksiin yhtaikaa? Myös eritoten sitoutuen monin eri kaupallisin keinoin eri tahoille, niin että intressit yhtenäistyvät samaan aikaan moneen suuntaan?

Minusta noin liberaalina on hyvin vaikea uskoa etteivätkö venäläiset lähtisi mukaan tällaiseen harjoitukseen. Tai suomalaiset. Molemmat kansat kuitenkin ovat varsin järkeviä, ja tajuavat yhteistoiminnan hyödyt. Se mikä pitää meitä erossa on verinen historia, ja tietty pieni ero kansanluonteessa -- suomalaiset ovat demokraattisempia ja venäläiset ehkä sitten hieman keskusjohtomyönteisempiä. Vaan kun tuo ja muut pienet erot tajutaan, eiköhän tästä ihan hyvä yhteistyö voisi tulla sitten. Kun kumpikin osapuoli varoo vähän noita eroja. Ainakaan sukupolvia vanhoilla riidoilla ei tulisi enää olla meikäläiselle sukupolvelle mitään väliä; päin vastoin pitäisi pystyä vihdoin paiskaamaan kättä ja mennä sitten eteenpäin, yhdessä.

Vai onko se venakko pahempi kuin neekeri sitten, häh? Hyi sinua jos ajattelet niin.

No comments:

Post a Comment