2013-02-15

Varastoitavaa 2/n: fyysisen näppäimistön arvo puhelimessa

Intouduinpa sitten vuodattamaan seuraavan FB-keskustelussa. Keskustelu lähti siitä kuinka Nokian mukaan fyysisille näppäimistöille ei mukamas ole kysyntää. Allaolevasta teknonörttien (nokialaisten? jollalaisten?) kannattaisi miettiä abstraktilla tasolla mielestäni tuota sisääntulevan ja ulosmenevän informaatiovirran suhteellista entropiaa, eri käyttötapauksissa. Se kun nimittäin on yleisempikin pointti, josta voi johtaa paljon muutakin kuin ihan vain näppäimistön tarpeen.
Se mikä jäi sanomatta tietenkin oli se, että tässä Nokian tuotekehitys näyttää tarttuneen pahimmanlaatuiseen tilastoharhaan oikeutuksessaan. Meinaten, jengi haluaa älypuhelimia jotka eivät ole wanhaa turhaa Symbiania. Lumia on sellainen, kuten olisi ollut Meegokin, samalla kun tuon E7:n mustaa voodoota lähentelevän butterfly-topin sai ja edelleen saa vain Symbianina.
Toisin sanoen, Nokian käyttämä markkinointitutkimus ei sisällä yhtäkään ihku-bling-puhelinta jossa samaan aikaan olisi noin hyvä hardispuolen suunnittelu, ja lisäksi heidän käyttämänsä markkina-analytiikka seuraillee enemmänkin perinteistä lineaaridiskriminaatiota kuin täysin epälineaarisestikin eroteltua nelikenttää tyyliin qwerty/ei [*] äly/ei, yhden kulman puuttuen. Se törmännee samaan ongelmaan kuin perseptronit neuroverkkojen kehityksessä aikanaan: jos väkisin tekee lineaarista analyysia, ei voi koskaan saada tolkkua XOR-tyyppisten funktioiden oikeista tilastoista, ja sitähän tässä juuri nyt analysoidaan: on täysin odotettavissa että laitteen haluttuus on (ainakin osittain, kunkin erillisen ryhmän suhteen, vaikkakaan ei välttis aggregaattina) muotoa qwerty-p xor äly-p. Ai miksikö?
No kun on helppo nähdä suoraan neljä erillistä asiakassegmenttiä tuossa, joille kaikille ainakin toinen ominaisuuksista on turha kuluerä (niin että kun kulu otetaan kolmanneksi dimensioksi, siitä saadaan aikaan syklisiä preferenssejä jotka eivät näy tavallisessa lineaarisessa tilastoanalyysissa, ja jotka tunnetusti vihjaavat että markkinasegmentointi olisi aiheen):
  • Ei-qwerty, ei-äly: se Nokiankin perusbisnes kehittyvässä maailmassa, eli bulkkibisnes; vain puhe ja hankala perusteksti
  • Qwerty, ei-äly: luultavasti taas kehittyvä maailma, mutta myös sen bisnestyypit jotka joutuvat vaihtamaan paljon tekstuaalista tietoa, esim. kylän mobiilipankkina
  • Ei-qwerty, äly: Elop, ylempi johto, ne jotka ihquttavat Blackberryjä yms.; passiiviset selailijat, bling-teinixit (paradoksaalisesti sama luokka kuin ylin johtaja)
  • Qwerty, äly: varakkaat teknohyypiöt, kuten vaikka Nokialla kovimmat insinöörit: tarttee blingiä että otettaisiin tosissaan, hyötyy kyllä/ei dialogeista normitaskeissa, joo, mutta sitten retriitillä pitäisi myös pystyä pahan paikan tullen kirjoittamaan sivukaupalla koodiakin sillä vimpaimella, jossa informaatiotiheys on alhainen ja vaadittu informaatiomäärä suuri pienessä ajassa
Alkuperäinen saatelauseeni uutiselle oli "Saatanan tunarit." Pitäydyn tuossa arviossa.
Aivan. Eli hyvä näppis on hyvä näppis. Sitäkin voisi varmaan parantaa vielä, kuten Arc ergonomiassa tekee, mutta joka tapauksessa se tekee hommansa tuhat kertaa paremmin kuin virtualisoitu versio. Jos jonkun esimerkiksi pitäisi osallistua tähän väittelyyn/keskusteluun virtuaalinäppikseltä, ei olisi toivoakaan: me joilla on kunnon näppis alla ja kyky käyttää sitä kaikilla sormilla samaan aikaan olisimme täysin ylivertaisesti tuottavia. Me olisimme edenneet jo kokonaan uuteen aiheeseen ennen kuin kosketusnäppis-gtfo-pissis olisi saanut esitettyä yhden hyödyllisen virkkeen.
Virtuaalinäppiksillä on hyvät puolensa noissa pikkuvehkeissä, kyllä. Ne ovat nätimpiä ja kestävämpiä ja mahdollisesti pidemmän päälle halvempiakin tuottaa kuin mekaaniset näppäimistöt. Mutta ne ovat myös selvästi rajoitetumpia mitä tällaiseen tekstuaaliseen kommunikaatioon ja ylipäänsä diskreetin informaation välittämiseen ihmiseltä koneelle tulee; niillä saavutettava informaatiotiheys ja virhefrekvenssi vain ovat kertaluokkaa tai jota kahta heikompia.
Silloin, ne sopivat kyllä toistuviin tehtäviin joissa informaatio lähinnä virtaa koneesta käyttäjälle päin, kuten vaikkapa sähköpostien tarkistamiseen tai uutisten seuraamiseen. "Selailuun." Formaalisti, ne sopivat hyvin sellaisiin tehtäviin jotka on jo etukäteen osattu optimoida siten, että kaikki tuotetut painallukset ovat lähellä fifty-fifty-todennäköistä, siis maksimiinformaatiokapasiteettisia, vaihtoehtoja on vähän niin että ne sopivat pienelle ruudulle, ja ne tulevat melko hitaasti sekä tasaisesti.
Sen sijaan tällaiseen pitkään sisällöntuotantoon ne eivät sovi edes vähän, pitkänkään harjoittelun jälkeen. Tuo on sitten melkoinen ongelma eritoten yritysympäristössä, jossa pitäisi olla jatkuvasti tavoitettavissa ja myös pystyä tavoitettavissa ollessaan tuottamaan jotain eikä vain seuraamaan muiden tuottamaa dataa.
Itse oikeastaan väitänkin että tässä kohtaa Elop ja kumppaninsa Nokian johdossa kärsivät johtoporrastyypillisestä näköharhasta: heille kyky syöttää tehokkaasti tarkkaa diskreettiä dataa mobiilivehkeensä kautta ei ole niin olennainen kuin muille, joten he kuvittelevat ettei kukaan tarvitse sitä. Tarkoitan, valtaosa firman CEO:n päivästä mennee vastatessa kyllä/ei muiden valmistelemiin strategisiin kysymyksiin, imiessä tietoa eri puolilta firmaansa nähdäkseen missä mennään ja missä kitkapisteet ovat joihin pitäisi erityisesti puuttua, ja sitten kun oikeasti itse pitää tuottaa jotain suurempaa datamäärää, ei sitä kirjoiteta mobiilivehkeeltä vaan jopa etänä taatusti sanellaan se sihteerin kautta.
Kokemuksesta voin sanoa että äärimmäisessä hädässä lomalta takaisinkutsuttavan tietokantahemmon tilanne on täysin toinen: yhtäkkiä pitäisi saada shellin kautta syötettyä sivutolkulla SQL:ää suoraan tuotantotietokantaan, vaikka läppäri oli jo jätetty kotiin, ja siinä sivussa päivitettyä pomoja sähköpostilla siitä mitä ollaan tekemässä ja missä mennään. Ja siis ennen kuin akku loppuu tai firman vikailmoituspalvelu menee nurin virheilmoitusten tähden. Tuolloin pitää pystyä kirjoittamaan se essee/ohjelma täydellä vauhdilla, ja se ei nyt vain yksinkertaisesti ole mahdollista -- edes järjettömän harjoituksen jälkeen -- jollei alla ole vähintäänkin se pikkuinen fyysinen näppis. Ihan sama juttu miksi kovimmat tekstari- ja meilifanit haluavat sen fyysisen näppäimistön, vaikka maailman elopit eivät ehkä näekään omasta vinkkelistään sen arvoa.
Tuo siis on yksi puheenvuoro FB-keskustelussa, joka on kirjoitettu täysimittaiselta läppärin näppäimistöltä. Haastan kenet vain tuottamaan mitään lähellekään tuollaista iPadilla, joka on läppärille toki sama kuin Lumia E7:lle.

1 comment:

  1. Mä oon kirjoittanut kokonaisia blogitekstejä mun iPadilla. Kyllä, niitä nälkävuoden mittaisia.

    Toki mä huijasin tässä siinä suhteessa, että mulla on Bluetoothilla toimiva näppis, joka toimii samalla Padin kantokuorena. Best of both worlds sanoisin. Sama voisi olla ihan fiksu vaihtoehto kännyköihinkin, kunhan toimisi yhtä näppärästi.

    ReplyDelete